Betun ja Paloman elämää

Elämä ei aina mene niinkuin suunniteltu on, ja niinpä meidän laumamme kasvoi tänään yhdellä valtavalla pojalla. Poika on nimeltään Belunan Fazer Benjamy eli Betu, ja Banjon veli. Betu on myös Enzon ihan ensimmäinen jälkeläinen. Tunnesiteet poikaan ovat siis suuret, ja kun kuulin, että Betu tarvitsee emännän poismenon takia uuden kodin, tiesin, että on vain yksi vaihtoehto. Onneksi olimme tästä Arjan ja Betun isännän kanssa samaa mieltä ja niin Betu muutti tänään meille. Kaikki tapahtui kovin äkkiä ja pää on vielä kaikilla pyörällä, mutta eiköhän tämä tästä. Betu on isokokoinen ja suurisydäminen, hyvin kasvatettu ja kiltti, nöyrä mies. Tervetuloa siis uuteen kotiin, Betu - uskon, että me pärjätään hienosti ♥

Taas on tullut se aika vuodesta, kun laitetaan mennyt pakettiin ja suunnataan katseet tulevaan... Tosin tuo on mun mielestä hassu ajatus, eikös näin kuuluisi tehdä koko ajan - siis suunnata tulevaan. Mutta jos nyt tehdään kuitenkin jonkunlainen yhteenveto tästä vuodesta, kun on nuo päivitykset jääneet täysin retuperälle, ja mitä enemmän ne jää, sitä vaikeampi on aloittaa. Kuviakin on taas satamiljoonaa, niinpä laitetaan vaan uusimpia.

Aloitetaan Perlasta. Perlan kanssa käytiin muutamassa pentunäyttelyssä, mutta siihen taisi näyttelyt Perlan osalta jäädäkin alapurennan takia (vaikka mistä sitä vielä varmaksi tietää, jos vaikka muuttuisi). Mutta ei Perla niissä niin viihtynytkään, se tyttö on onnellisin kotona oman laumansa ympäröimänä. Arkitottis-kurssilla käytiin ihan muuten vaan, mutta ei me oikein sovittu siihen porukkaan... Porukassa oli ylivilkas keeshond, joka haukkui taukoamatta (tosin koira ja omistaja kehittyivät ihan hurjasti kurssin aikana), sakemanni, jota ei ekan kerran jälkeen nähty - ei yhtään emäntänsä hanskassa, tanskandoggi, joka myös oli mukana vaan ekan kerran - vaati huomiota ja kiskoi joka suuntaan, sekä pari snautseria, joiden kanssa sentään jotain oli tehty - toisen kanssa vähän enemmänkin. Jotenkin tuntui turhalta olla siellä, kun ei satu olemaan mitään ongelmia ja sitten joillain on niitä roppakaupalla. Mutta sen takia sinne mentiinkin, että Perla näkee vähän muutakin maailmaa kuin oman ja Arjan pihan ;) Ja kouluttaja on mitä ihanin :) Luonteeltaan Perla on aika erilainen kuin nuo aiemmat. Se vaatii enemmän aikaa tottuakseen tilanteisiin, mutta on sitten mitä ihanin kaveri. Se on myös hiukan herkkis - sitä ei voi komentaa vaan sille pitää puhua kauniisti, houkutella ja lahjoa. Komentamalla se menee vain lukkoon, heiluttaa häntää eikä tee mitään. Emännältä kesti hetken tajuta, ettei se olekaan tahallista (eli "enpäs tee, lällällää"), mutta nyt sujuu yhteiselo ihan hienosti. Niin ne vaan on kovin erilaisia persoonia, vaikka samaa rotua ovatkin :) Vauhtia riittää Perlallakin, eikä tähän porukkaan mikään sohvaperuna sopisikaan ;) Perlalle tehtiin myös loppuvuodesta pieni silmäoperaatio eli yhdestä näyttelystä tuliaisiksi saatu rakkulainen silmätulehdus ei parantunut useilla lääkekuureilla ja niinpä rauhoituksessa hiottiin rakkulat pois ja huuhdeltiin kyynelkanavat. Nyt näyttää hyvältä, eli toivottavasti on taakse jäänyttä elämää.

Paloman kanssa on kierretty näyttelyitä jonkun verran ja ihan kivalla menestyksellä. Se on edelleen mun silmään aivan älyttömän kaunis tyttö ja sillä on aivan älyttömän hyvä luonne. Se on vähän liiankin kiltti - sitä saa retuuttaa korvista, sen ruuat saa toiset syödä ja lelut viedä. Syömistä joutuu ihan tosissaan vahtimaan, koska nuo kaksi muuta söisivät ilomielin Palomankin ruuat ja Paloma väistyy kupiltaan, jos siihen tulee joku kyttäämään. Vauhdikas se on, mutta se on myös älykäs - lenkeillä se vedätti allekirjoittanutta ihan 6-0 tuossa kotimetsässä. Se tuntee reitin ja jäi aina odottamaan, että me muut kierrettiin mutkan kautta ja sitten se oikaisi suoraan meidän luo. Se myös jallittaa muita juoksemaan tekemällä valehyökkäyksiä, mutta jääkin itse seisomaan paikalleen ja odottaa, että muut tulee luo ja hyökkää uudelleen ;) Vein sen hierojalle, joka sanoi, että lihaksia saisi olla enemmän ja sen takia aloin sitä sitten oikein seurata. Hieroja kun on hieronut meidän muitakin koiria ja tiesi, että tässä oli jotain eri tavalla. Nyt, kun siihen on kiinnitetty oikein huomiota, on lihakset tulleet samanlaisiksi kuin muillakin. Se on siis kaikinpuolin kiva koira, ja ehdottomasti se, minkä Enzo meille perinnöksi jätti - siinä on paljon äitiään esim. ulkonäössä, mutta jotenkin siitä tulee sama lämmin fiilis, mikä tuli Enzosta. Ja kun Paloma katsoo silmiin, se katsoo syvälle sydämeen - sen katseessa on jotain aivan erityistä ja silmissä suunnaton määrä viisautta ♥

Banjo on elelllyt ihan kotikoiran elämää ja kasvatellut turkkia. Ajoin sen tosiaan kesällä kaljuksi, mutta nyt alkaa olla takki tullut takaisin ja parissa näyttelyssä pyörähdetään senkin kanssa ennenkuin taas trimmataan kesäkuntoon. Tästä turkin ajelusta ollaan montaa mieltä - sanotaan, että koiran kuuluu kestää helteet ja turkkihan antaa myös suojaa jne., mutta kun on yhden koiran lämpöhalvaukseen menettänyt, ei todellakaan halua ottaa mitään riskejä. Mulle on aivan sama, kuuluuko sen kestää vai ei, mä en lähde kokeilemaan ja kun näki sen eron Banjon jaksamisessa turkin ajelun jälkeen, niin ratkaisu oli täysin oikea ja sen aion tehdä tulevinakin kesinä. Turkki suojaa joo, mutta kun se pohjavilla ei lähde sieltä alta eli koiralla on täysi turkki kesähelteillä, niin kyllä siinä alkaa miettiä muita ratkaisuja. Banjon kanssa käytiin kuuntelemassa joulurauhan julistus Turussa, että ei se ihan näkymättömissä ole ollut ;)

Alkuvuodesta suuntaamme taas tuttuun tapaan Kanarialle tapaamaan tuttuja ja tällä kertaa reissusta onkin tulossa taas ihan superhauska, kun saadaan kavereita mukaan matkaan. Saadaan varmaan itsekin taas paljon uutta irti, kun näyttää saarta ihmisille, jotka ei ole siellä ennen olleet - tulee itsekin katsottua taas hiukan uusin silmin. Ja heti matkan jälkeen jännitetään Paloman terveystuloksia :P

Tässä siis tällainen pieni päivitys, enkä taida tällä kertaa edes yrittää luvata parantaa tapojani, ei se onnistu kuitenkaan... Mutta kiitos teille kaikille ihanille, jotka olette täällä siitä huolimatta jaksaneet käydä ♥