Kuvia pitkästä aikaa

Taas on aika tovi vierähtänyt edellisestä päivityksestä, mutta toisaalta jatkuvasti on niin harmaata, ettei mitään kuviakaan saa aikaiseksi. Miniä kuvasin yhtenä iltana, ja tässä niitä:

"Mitäs sitä sitten pukilta toivoisi?"




"Tää on mun kori, mee pois häiritsemästä!"

Tuo kori oli siis menossa äidilleni synttärilahjaksi (täytettynä lankakerillä), mutta pitihän Minin se heti käydä testaamassa. Minillä on kaksi intohimoa: kori/laukut ja muovi. Jos vaan jossain on jokin tyhjä laukku/kori/paperikassikin käy, niin Mini hyppää sinne varmasti. Ja muovi... Se voi viettää pitkiäkin aikoja nuoleskellen muovikassia/pakkausmuovia/ihan mitä vaan muovia ja se menee usein myös makaamaan muovikassin päälle, jos vaan on lattialle unohtunut. Hedelmäpusseja se myös yrittää repiä rikki, joten ne on aina takavarikoitu.


Sunnuntaina saimme kauan odotettuja vieraita eli Virpin ja Jukan kera Torreksen, Jaron ja uuden tulokkaan Hiron.

Hiro (Sea Rider Sagittarius) on maahanmuuttajapoika Puolasta


Niin ihanan reipas, rohkea ja iloinen pentu :) Mä olin aivan myyty!


Torreksella ja Enzolla on poikien jutut meneillään


"Hitsi, kun sä oot korkee!"




Hiro - ei auttanut mun pentukuumeeseen tämä tapaus ollenkaan ;) En ole koskaan aiemmin tavannut pentua, joka ei edes yritä purra ollenkaan. Ai vitsit, että se oli herttainen!


Enzo kuiskaa Torrekselle jotain


Ja toiseen korvaan toiset jutut


Torres löysi pallon


"Pakoon!" (Pakko myöntää, etten ole varma, onko tuo taustalla oleva koira Isla vai Jaro, mutta veikkaan Islaa)


Kaverukset


Sää oli suhruinen ja hiukan viileäkin, joten kahvillehan sitä piti päästä. Isla, joka oli alkanut ontua leikin tiimellyksessä, pääsi sisään - samoin Jaro ja Hiro. Ainoastaan "isot pojat" jäi pihalle. Ja Hirohan ei kauaa jaksanut meidän juttuja kuunnella, vaan hiukan piti nukkua. Tässä kuvassa vaavi on tosin jo herännytkin ;)




Hiro rakastui yhteen Enzon lempileluista, ja käytti Baloota tyynynä




Niin suloinen :)


Meillä koirat syö edelleen 3 kertaa päivässä (Isla oksentaa, jos ei saa niin usein ruokaa), joten Enzo alkoi hermostua pihalla, kun ei ruokatarjoilu pelaa. Ja koska meillä ei koskaan päästetä koiria heti ruokailun jälkeen ulos, niin molemmat isot pojat jäivät myös sisään ja hetken aikaa meillä oli ruuhkaa :)
Enzo haistelee varovasti Hiroa


"Hei pikkukaveri, kukas sinä olet?"



Mä olen edelleen ihan mielettömän ylpeä Enzosta - niin nätisti se osasi olla "pienen" pennun kanssa, että en ollut uskoa silmiäni. Tuo rasavilli, joka vetää rallia muiden koirien kanssa, kulki kauniisti Hiron perässä ja halusi haistella. Ei tassulla lyömistä, ei jahtaamista, ei mitään. Toinen asia, mistä olin - jos mahdollista - vielä ylpeämpi, oli Enzon käytös muuten. Enzo ei provosoitunut ollenkaan, vaikka Jaro ilmoitti, ettei halua poikaa lähelleen. Ekalla haistelulla Enzo sanoi vastaan (se oli silloin vielä hihnassa), mutta sen jälkeen se kääntyi vaan pois ja lähti muihin hommiin. Mä olin ihan varma, että jos vaan tilaisuus tulee, niin tuo lähtee riitaan mukaan, mutta eipäs vaan näköjään. Sillä oli nyt loppukesästä näyttelyissä vähän sellaista uhmaa mukana ja se ajoittain pörräsikin vieraille uroksille, kun yhden sai silmilleen keväällä aika lahjakkaasti. Sen takia meinasin, että nyt on pojan ihana, sosiaalinen luonne mennyttä, mutta oli NIIN ihana huomata, että se on edelleen tallella :) Sovussa pysyttiin siis kaikki, ja mikäs sen mukavampaa :) Tuhannet kiitokset Vippelle ja Jukalle, kun viitsitte lähteä poikien kanssa meille ajelemaan - oli tosi kiva taas vaihtaa kuulumisia ja muutama tuntihan siinä taas meni ;)

Vielä muutama kuva eiliseltä lenkiltä