Parempaa vuotta 2012...

Tässä vaiheessa vuotta, kun vanha on loppumassa ja uusi alkamassa, on tapana pistää vanha vuosi pakettiin ja kerrata vuoden tapahtumat. Koska meidän vuosi on ollut enemmän kuin vähän mollivoittoinen ja surua on tässä perheessä ja tässä blogissa ollut riittämiin, en ala niitä enää kerrata vaan nyt katsomme eteenpäin ja toivomme parempaa onnea vuodelle 2012!

Vuoden loppuun saimme siis iloisia uutisia, kun Banjo kävi joulukuun puolivälissä virallisissa tutkimuksissa ja loputkin tulokset tuli eilen. Silmäthän on jo aiemmin peilattu täysin terveiksi, ja nyt on myös tutkittu sydän (ei sivuääniä), polvet (0/0), lonkat (B/A) ja kyynäreet (0/0). Kyllä nyt saa olla onnellinen näistä uutisista :) Vielä, kun poika on varustettu mitä parhaimmalla luonteella, niin tyytyväinen saa todellakin olla. Oikeastaan vasta nyt, kun Paloma on tullut taloon, huomaa miten kultainen luonne Banjolla ihan oikeasti on. Siinä on paljon samaa kuin Enzossa, mutta nekin särmät, jotka Enzossa oli, on Banjosta hioutuneet pois ja helpompaa koiraa saa hakea. Eipä olisi ihan äkkiseltään uskonut silloin, kun tuskailtiin jätkän uskomatonta kekseliäisyyttä pistää "palasiksi" milloin mitäkin. Nyt - lähes 2-vuotiaana - Banjo on rauhoittunut ja sen kanssa on todellakin ilo liikkua ihan missä vaan, se ei hötkyile eikä pönttöile eikä provosoidu. Fysioterapiassa on Banjon kanssa nyt käyty useampaan kertaan. Vesiallasterapiassa on käyty vielä useammin ja samalla sitten välillä hieroja on hieronut. Jumeja löytyi eikä niille oikein löytynyt selitystä, ja jumitkin vaihtoi paikkaa eikä oikein fysioterapiakaan auttanut, myöskään sitä lihasten puolieroa ei enää tunne fysioterapeutti eikä hieroja (tosin hieroja ei tuntenut sitä missään vaiheessa) vaan lihakset ovat ihan tasavahvoja. Vaan kun Palomalta leikattiin joulukuun alussa napatyrä pois ja tyttö oli pakkolevossa, oli Banjo kokenut sinä aikana "ihmeparantumisen" :D Ilmeisesti siis nämä kaksi vaan mennä kaahottaa niin mieletöntä kyytiä ja pää viidentenä jalkana vähän väliä törmäillen, että Banjolla menee paikat jumiin. No, vaikka sitten käytäisiin pitkän aikaa fyssarilla, niin sama se - pääasia, ettei pojassa ole mitään vikaa. Tällä hetkellä Banjo on loistokunnossa ja menee kahtasataa pitkin metsää, leikkii ja on iloinen :)

Palomalta siis tosiaan leikattiin pienenpieni napatyrä pois. Tyrä oli niin pieni, ettei sitä oikeastaan olisi tarvinnut edes leikata, mutta päädyttiin nyt kuitenkin leikkaukseen. Aika sitten näyttää, oliko leikkaus tarpeellinen vai ei, mutta ainakin se on nyt tehty. Haava parani tosi hienosti eikä häirinnyt Palomaa koko aikana ollenkaan. Viimeisinä päivinä ennen tikkien poistoa tyttö oli ilman suojaa koko ajan (tosin valvonnassa koko sen 10 päivää, hetkeksikään ei jätetty yksin) ja yllättävän hyvin meni myös pakkolepo. Palomalla on 3 "älypeliä", joita se rakastaa yli kaiken ja niillä sitten pelailtiin, kun ei liikkua saanut. Mutta nyt mennään taas vanhaan malliin ja tyttö alkaa saada lihaksia. Kokoahan likalla on - eilisessä mittauksessa 72,5 cm korkeutta ja painoa 37 kiloa. Korkeudeltaan siis jo ihan aikuisen mitoissa, vaikkei ikää ole kuin 6,5 kuukautta... (Banjo on muuten 80,5 cm ja 59 kiloa) Jos tämä vuosi onkin mollivoittoinen ollut, niin Paloma vie sitä kyllä reilusti duurin suuntaan. Siinä on sellainen pakkaus, ettei toista - sitä ei vaan voi olla rakastamatta. En edelleenkään lakkaa hämmästelemästä, miten paljon siinä on yhtäläisyyksiä Islaan - lähes samoja ilmeitä ja eleitä. Paljon siinä on myös Enzoa ja välillä tuntuukin kuin olisin Paloman muodossa saanut molemmat rakkaat taas luokseni <3

Loppuun vielä muutama kuva joulukuulta, kelit ei oikein ole suosineet valokuvausta mutta jotain on saatu aikaan.

Tämä kuva ei itseasiassa ole joulukuulta, mutta tärkeä kuitenkin. Ensitapaaminen Karin veljentyttären kanssa <3

17.12. Tuon samaisen veljentytön nimiäisissä otettu

17.12. Nimiäisissä Inna Saana Filiina ja "kummat" MariAnne, minä ja Kari

Banjo

Banjo vauhdissa

Paloma

Paloma

Lapset leikkii

"Ota kiinni, jos saat!"

Paloma ON edustava ;)

No osaa se olla <3

Tai sitten ei... Onnellinen lapsi joka tapauksessa :)

Ja ryhdikäs

"Yhä ylös yrittää"

Paloma

Paloma vasemmalla ja Banjo oikealla (vaikka kai ne erottaa toisistaan...)

Banjo

Paloma

Mun rakkaat

Banjo

Ja Paloma

Joululahjat lapsille

Banjo vanhana konkarina osaa jo

Herkkuja!!

Palomaa piti hiukan auttaa, mutta kyllä se siitä lähti

Kuten näkyy ;)

Herkkuja löytyi täältäkin!

Joulupäivänä Karin enon luona - sylissä Inna <3

Ja Tapani-myrsky käväisi myös meidän pihassa... Täytyy sanoa, että jos meillä on ollut huonoa tuuria tänä vuonna, niin tässä oli roppakaupalla hyvää. Tuo mänty oli kallellaan vierasmajan suuntaan, mutta tuuli painoi sen muutaman metrin sivuun eikä mitään hajonnut. Lisäksi meidän oli tarkoitus tilata ensi kesänä paikalla ammattilainen, joka katkoo sen palasina, koska se ei mahdu kaatumaan meidän pihalla. Mänty päätti näyttää, että PYSTYY! Ylimmät oksat on ottaneet aitaan kiinni, mutta ei rikkoneet. Aivan uskomatonta :)

Tässä oli kesällä hevosaitaus... Asumme niin lähellä merta, että kun tuulee sopivasta suunnasta, meri nousee pellolle ja joskus pellon yli vielä tielle. Että laituri pellon reunaan ja äkkiä myymään rantatonttina ;)