Islan juttuja ja miljoona kuvaa ;)

Islalla on ollut varsin paljon toimintaa viime aikoina, ja se on tehnyt sille tosi hyvää. Se ei ole juurikaan aikoihin käynyt missään, kun jäi aina Peten kanssa kotiin ja nyt otetaan "vahinkoa" takaisin. Islahan ei ole sen tyyppinen, että tykkäisi kamalasti kulkea jatkuvasti jossain ja tavata paljon vieraita ihmisiä ja koiria - se on siis Enzon vastakohta ;) Nyt on kuitenkin ollut niin paljon kivaa tekemistä, että Islakin on selvästi nauttinut ja onneksi myös piristynyt.

Viime viikonloppuna olin Islan, Jaron ja Vippen kanssa leoleirillä, ja kuten aikaisempinakin vuosina - meillä oli kivaa. Leiripaikka oli tosi hyvä ja erityisen ihanaa oli se, että koko alue oli varattu leoporukalle (jos ei lasketa niitä paria mökkiä, joissa oli ulkomaalaisia - ilmeisesti niiden takia, jotka onnellisesti olivat jättäneet mökkinsä peruuttamatta, vaikka eivät olleet leirille tulossa). Sai siis rauhassa kulkea ja koirat pääsivät irrottelemaan rannassa, kun ei tarvinnut pelätä jonkun tulevan valittamaan irti olevista koirista. Mökki oli... noh, yöpymiseen tarkoitettu ;) Se oli siis tosi pieni, ja kiitimme kyllä onneamme, että nämä meidän koirat olivat sellaista vähän pienempää mallia, niin mahtuivat nukkumaan. Hiukan yllätti, että varustukseen kuului tasan 2 kerrossänkyä, pieni pöytä, 2 jakkaraa ja jääkaappi. Mutta sillä pärjättiin, ja ruokaa sai grillaamalla - perunat tosin jäi keittämättä, kun ei meillä mitään kattilaa mukana ollut. Mutta liekö tuo niin vakavaa, ja ensi vuonna osaa varustautua taas tilanteen mukaan (juu, mökki on jo varattu ensi vuodellekin - saa nähdä, heltyykö pomo antamaan mulle vapaan viikonlopun). Leiri oli tosi hyvin järjestetty ja meillä oli oikein kivaa. Kuvia mulla on leiriltä tosi vähän, kun meidän nykyinen kamera on niin iso, etten viitsi sitä kuljettaa mukana (mahtaiskohan tuo isäntä jossain vaiheessa heltyä pikkukameraankin taas...).









vasemmalla Jaro, oikealla Isla




vasemmalla Isla, oikealla Jaro


Isla edessä, Jaro takana


Isla grillin vartijana


Jarppa nukkuu


Hillittömän suloinen Hulda Huoleton




Ja Belunan kasvatti Moose


Kiitos kaikille leirillä tapaamillemme ihmisille, oli kiva vaihtaa kuulumisia :) Isla ja Jaro leireilivät tällä kertaa varsin samannäköisinä, ja eräs mies totesikin katsoessaan sisaruksia, että "te ootte siinä ihan stereona" ;) Isla ja Jaro ovat pennusta saakka olleet tosi samannäköisiä, tietty Jarolla on urosmaisuutta, mutta muuten. Ovat myös tosi samanlaisia luonteeltaan ja niiden kanssa onkin ilo kulkea. Kiitos Vippelle ja Jarolle loistavasta leiriseurasta taas!! :)

Kotiin palatessa Isla pääsi vielä moikkaamaan Vippen ja Jukan muita koiria, tässä kuvassa Ronnie ja ihana Torres


Keskiviikkona Islalla oli uimatreffit Aslanin (Yestas Dazzler) kanssa, ja taas mentiin lujaa ;)
















Samalle rannalle saapui tällainen pieni otus, joka onneksi oli tottunut leikkimään isompien kanssa eikä säikähtänyt juoksukisassakaan. Tämä herra on nimeltään Allu ja rodultaan tiibetinspanieli-mix.





Aslan ja Allu


kaksi venettä

Aslanin iloksi rannalle oli unohtunut 2 palloa, joista toisen hukuttamiseen Aslan käytti runsaasti aikaa ja energiaa ;)







Ja tämä pallo lopulta ihan oikeasti hukkui ja Aslan oli murheen murtama. Se haki palloa pitkään ja työnsi vielä päänsäkin veden alle ihmetellen, että eikö se tosiaan missään ole (snorkkelin olisi poika tainnut tarvita). Kävi tsekkaamassa toisenkin pallon, mutta ei se kelvannut. Lopulta oli pakko luovuttaa ja todeta, että se tosiaan hukkui. Ja kurjinta tietty oli, että me naurettiin ihan kippurassa rannalla ;) Kiitos Susannalle ja Aslanille tosi kivasta uimareissusta!!

Ja eilen kävin katsomassa Leenan Myrtti-pentua, joka olikin varsinainen vilpertti ;) Pientä puuhaa piti olla koko ajan, ei varmaan käy aika pitkäksi sen tytön kanssa.

Näin hienosti osaan jo istua


ja näin hienosti mennä maahan



Enzo on nyt ilmoitettu elokuussa kahteen näyttelyyn, Poriin ja Turkuun, ja tulevana sunnuntaina suuntaamme siis kohti Ulvilaa luonnetestiin. Peten uurna on haettu kotiin, ja kyllä sieltä taas vedet silmissä kotiin tultiin - vieläkin on poikaa suunnaton ikävä :(

Meidän alivuokralaiset ovat rakentaneet uuden pesän, alle metrin päähän meidän ulko-ovesta... Ja niin siinä sitten taas kävi, että eihän ne mitään räystäspääskyjä ole vaan haarapääskyjä. En ole koskaan tutustunut pääskysiin niin läheltä, että erottaisin, ja haarapääskyn olen aina tunnistanut vaan siitä haarasta. Tokihan mä näin, että näilläkin se haara on, mutta kun ne kerran pesi räystään alla, niin meikäläisen logiikan mukaan niiden on siis pakko olla räystäspääskyjä. Juu ei olleet... Mutta tässä taas pari kuvaa niistä.

Uudessa pesässä


"Hiukan yksityisyyttä, kiitos!"


Terassilla ulkovalon päällä



Loppuun vielä kuva, jossa Enzo on tuonut Islalle unikaverin :)

Viimeinen lomaviikko

Viime keskiviikkona pakkasin Islan autoon ja auton nokka kääntyi kohti Humppilaa. Oli muuten Enzolla varsin onneton ilme, kun se tajusi, ettei pääsekään mukaan. Poika-parka ei ole tainnut koskaan vielä olla ihan yksin, kun Petelle jätettiin aina seuralainen ja toisaalta Peteä ei kuskattu mihinkään. Ihan sydäntä särki pienen pojan "sä et oo tosissas, sä et voi olla"-ilme. Mutta hyväähän se toisaalta Enzollekin tekee ja siihenkin pitää nyt vaan tottua. Kolmatta koiraa ei kuitenkaan ihan vähään aikaan ole tulossa.

Mutta asiaan: Humppilasta otin Vippen kyytiin ja matka jatkui kohti Akaata, jossa asuu Islan ja Ronnien Onni-poika (Namupalan Boogie Woogie). Tästä reissusta taitaa tulla kesäperinne, kun sen jo toista kertaa teimme ;)

Isla oli alkuun hiukan varuillaan, että kukas se tämä kaveri sitten on, mutta kun tutustuttiin, niin kaikkihan meni tosi hienosti.


Onnilla meni ihan jalatkin ristiin


"Kukas sä sitten oikein olet?"


Ja sitten nähtiin jotain, mitä ei ole nähty vuosiin! Isla leikki vieraan koiran kanssa, joka vielä on oma pentu :) Isla ei ole koskaan leikkinyt lastensa kanssa - yrittänyt vaan opettaa niitä käyttäytymään ;) - mutta ilmeisesti Onni oli jo niin hyvätapaiseksi opetettu, että Islakin innostui. Oli tosi ihanaa nähdä, miten Islan silmät alkoi loistaa ja se nautti :)




Määrätietoisin askelin eteenpäin ;)


Onni on todella komea poika ja niin älyttömän ihana luonnekin sillä on!

Oli tosi lämmin päivä ja lähdettiin hiukan kävelylle etsimään uimapaikkaa. Löydettiinkin sellainen lopulta.

"Tule, tule poika uimaan!"

Ja kiltti poika tulee, kun äiti käskee ;)

"Dippadai, lähdenpä koskeen..."

"Jaa että ei sinne. No ei sitten" Isla kaislikossa

Kyllä oli tosi kiva reissu taas, kaunis kiitos Pialle, Kristerille, Matiakselle ja Onnille, kun saimme vierailla! Teitä on aina niin ihana tavata :) Islakin piristyi tuon reissun jälkeen selvästi, ja alkaa ilmeisesti vähitellen päästä yli leijonakuninkaamme poismenosta.

Meidän kesäasukkaat ovat jo kasvaneet niin suuriksi, että pesä kävi pieneksi ja lapset nousivat siivilleen. Kaikki poikaset pysyivät hengissä ja tässä he ovat meidän pihatammessa. Pari viikkoa ne vielä tulevat aina iltaisin takaisin ja yöpyvät pesässä (tai tänä iltana ne olivat terassilla ovien ja ikkunoiden karmien päällä - pesä on ilmeisesti käynyt totaalisen pieneksi).

Meillä oli lauantaina "lihabileet". Kari ja Tomppa saivat viime etelän reissulla kuningasajatuksen, että pitäähän sitä nyt kerran kesässä kilon pihvi syödä. No, ne ovat tässä - kilo naudan sisäfilettä mieheen... Tuo pieni tuolla kulmassa on jonkun naispuolisen 250 gramman "harjoitusversio".

Harmi, kun lautaset olivat liian pieniä...

Ja pikku-Iisakin kävi meitä (ja krokotiiliä) moikkaamassa.

Siinä se loma sitten menikin ja arkinen aherrus on alkanut. Viikonloppuna lähden Vippen, Islan ja Jaron kanssa Keuruulle leoleirille ja seuraavana viikonloppuna on se, mitä olen odottanut jo kauan - Enzon luonnetesti. Olen pähkäillyt ajankohtaa, että tänä kesänä vai vasta ensi kesänä, mutta sitten luin jostain, että on tietyllä tavalla parempi mennä nuoren koiran kanssa, niin ei se iän tuoma kokemus vaikuta testitulokseen. Ja niinpä sitten sain Enzolle paikan toisella yrityksellä. Testi pidetään Ulvilassa 19.7. ja tuomareina ovat Sirkka Lempinen ja Carita Koskinen. Ja emäntä jännittää ihan mielettömästi jo nyt! Sitä paitsi mä olen aivan varma, että mä säikähdän niitä tynnyreitä sun muita paljon enemmän kuin Enzo... Mutta kiva se on nähdä, minkälaisen arvion poika saa ja meneekö se yhtään yksiin sen kanssa, mitä odotan.