Banjo on kotona!

Eilen alkoi aamu eläinlääkärireissulla, tällä kertaa oltiin kuitenkin pelkästään hyvällä asialla liikkeellä nimittäin oli aika pentujen tarkastuksen. Kaikki pennut todettiin terveiksi, hyväkuntoisiksi, kaikilla on hienot purennat, vahvat leuat ja maailman puhtaimmat koiran korvat :) Ensimmäisenä lääkäri Sari Granholmin syyniin asteli meidän Banjo.

"Lyökö pumppu? Lyö se"


Korvat on olemassa, aika näyttää, onko niissä myös kuulo ;)


Suuri ihmetys


"Olenko söpö?"


"Tarjoilijaaaa!! Lisää juotavaa!!"


"Hei pieni pentu, hauska tavata!"


"Sanotaanko ihan käsipäivää? Tai tassupäivää?"




Kun oli aika lähteä klinikalta kotiin, valtasi mielen suunnaton haikeus, kun tiesin, että näin juuri pennut viimeistä kertaa yhdessä. Ilmeisesti Arja huomasi tämän, ja tarjosi meille mahdollisuutta hakea Banjo kotiin jo samana iltana, jolloin kaikki pennut ovat vielä paikalla! Ohittamaton tarjous siis, ja niinpä matkamme suuntasi illalla kohti Belunaa.

Virallinen luovutuskuva


Vähän joku on onnellinen ;)


Banjo hyvästeli äidin, sisarukset, Arjan, Harryn ja muun lauman ja matka kohti tuntematonta alkoi. Matka sujui hienosti, Banjo istui sylissäni ja katseli välillä maisemia ja välillä yritti nukkua. Ikävästi vaan tuli aina mutka, kun poika painoi päänsä alas ja taas piti nousta katsomaan, joko ollaan perillä ;) Matka ei onneksi ollut pitkä eikä kivinen, ainoastaan mutkainen, ja perille päästiin. Reippaana poikana Banjo lähti heti tutkimaan pihaa ja ihmetteli, mihin se oikein on tuotu.

"Mikäs mesta tää on??"


"Ja kukas sää sit oot?"

Isla pääsi vanhemman (ja rauhallisemman) oikeudella ensin tapaamaan Banjoa. Banjo oli alkuun mun sylissä, mutta lähti sitten rohkeasti tutkimaan uutta kaveria lähempää. Isla oli hihnassa kaiken varalta, ja tapaaminen sujui hienosti. Kun haistelut oli suoritettu, Banjo alkoi haastaa Islaa leikkimään :)

Seuraavaksi ulos pääsi sitten Enzo-isukki, joka ei meinannut sisällä pysyä nahoissaan. Vähän joutui rauhoittelemaan isäpappaa, mutta kaiken kaikkiaan tapaaminen meni tosi hienosti eikä Banjo pelännyt ollenkaan.

"Moi, ootsä mun isi?"

Kun tutustumiset oli suoritettu, Enzo jäi ulos, Isla teljettiin työhuoneeseen ja Banjo sai rauhassa tutkia talon. Poika suorittikin tupatarkastuksen reippaasti ja sen jälkeen alkoi ihmetellä, että mitäs sitten tehdään ja missä ne kaverit on.

Pienet halaukset on aina paikallaan




"Tässä mä nyt oon!"


"Hei isukki, voisitsä leikkiä mun kanssa?" Banjo oli tässä vaiheessa ollut n. 10 minuuttia kotona :)


Enzo seuraa tarkasti poikansa tutkimusmatkaa, ja Kari varmistaa vieressä, ettei mitään äkkiryntäyksiä tule


"Mä oon aika reipas!"


"Tää Isla on kiva, mä luulen, että meistä tulee kaverit"


Tämä lelu oli pitkän harkinnan tulos ;) Saimme valita Belunasta mukaan lelun, jossa on tuttu tuoksu ja pitkään harkittuaan Kari valitsi tämän


Ruokahuolto pelaa


"Jos mä vähän kaivan, niin tuleeks tuolta kupin alta lisää safkaa?"


Isä ja poika :)


Tutkimusmatkamme jatkuu...


Banjo on todella mitä valloittavin tapaus! Niin rohkea, niin sosiaalinen, niin iloinen, niin sopeutuvainen... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Se nukkui koko yön sängyn alla, ja heräsi vasta herätyskelloon. Se ei juurikaan pureskele ihmisiä ja pihalla seuraa enemmän ihmistä kuin toista koiraa. Se syö hyvin, leikkii, on ihan kuin kotonaan. Ja kotonaanhan se nyt onkin :) Enzo ja Isla ovat ottaneet pienen hienosti vastaan, vaikkakin Enzo vielä ilmeisesti miettii, onko se tullut jäädäkseen. Isla on jo tottunut ;) Miniä ei ole paljon näkynyt, se taitaa olla pakkaamassa nyyttiään ;) Enzolla on havaittavissa jo nyt samaa ilmiötä kuin Petellä aikoinaan, kun Isla tuli taloon - poika aikuistui hetkessä. Jännä, miten eläin tajuaa, että toinen on pieni, itse on vanhempi ja ainakin pitäisi olla myös viisaampi eikä enää sovi koheltaa miten sattuu. Huomaa kyllä, että Enzo on myös hiukan loukkaantunut, kun tuollainen pieni otus tuli ja valloitti talon hetkessä. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siis tosi hyvältä ja ehdottomasti teimme oikean päätöksen pennun suhteen :)

Arjalle, Harrylle ja Lotalle kiitos kaikesta!! Tämä on ollut uskomattoman hienoa aikaa eikä pennun odotuskaan tuntunut ollenkaan niin pitkältä ja vaikealta, kun sai koko ajan osallistua pentujen elämään. Kiitos, että saimme valita sen oman pentumme ja kiitos, että olette ottaneet meidät osaksi elämäänne. Tämä pentu oli meille täydellinen paketti - hieno pentu, hienot vanhemmat ja ihana kasvattaja. Luultavasti tilaisuus, joka tulee eteen vain kerran elämässä ja olemme siitä suunnattoman kiitollisia! Sanat eivät riitä... Me pidämme varmasti hyvää huolta Banjosta - tästä pienestä aarteesta, josta ennen pitkää tulee suuri ja mahtava leijona ;)