Päivitystä pitkästä aikaa...

Tähän alkuun on kai hyvä laittaa kuvavaroitus ;) Niin paljon on kaikenlaista tapahtunut, että kuvia tulee paljon!

Tämä loman jälkeinen elämä on mulla ollut aika matalaliitoa (ja välillä on menty vähän korkeammallakin), ja tuntuu, että mitään en ole saanut aikaiseksi. Tosiasiassa on tullut tehtyä aika paljon kaikenlaista, ja niinpä kaikki koti- yms. hommat on ihan rempallaan... Mutta ehtiihän niitä!

Enzon ja Lotan pennuilla on kaikki hyvin, kaikki kasvavat hienosti ja ovat olleet terveitä. Yksi tyttö tosin päätti kasvaa vähän muita nopeammin ja söi itsensä "ähkyyn". Hän matkusti sitten eläinlääkärin luo karvalakkiin pakattuna, ja kaikki on taas hyvin. Hän oli vain imenyt itseensä myös niin paljon ilmaa, että mitään ei tullut enää ulos ja sekös alkaa ahistaa! Pieni koliikkityttö siis ;) Hän onnistui säikäyttämään Arjan todella lahjakkaasti, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Kuvia on Arjan blogissa niin paljon, etten niitä nyt tähän tunge :)

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna Vippe ja Jukka tulivat Hiron kanssa pitkästä aikaa kylään. Päivitettävää oli taas paljon ja aika meni kuin siivillä. "Yön yli-päivitystä" odotellessa siis ;) Yllättäen Isla innostui leikkimään Hiron kanssa! Islahan ei ole koskaan ollut kova leikkimään vieraiden koirien kanssa, omien kanssa toki sitäkin enemmän mutta vieraat ovat usein saaneet jäädä omaan arvoonsa. Siis jos ei lasketa Jaro-veljeä, joka on Islan sielunkumppani ollut pennusta saakka.

Isla ottaa innolla rapsutukset vastaan ja Hiro tarkistaa Islan :)


Enzon esiinastuminen hiukan jännittää Hiroa, mutta ei mikään ihme - sen verran vauhdilla jätkä ilmestyi...












Viime perjantaina Enzolle tuli leikkikaveriksi Anni-tyttö (Besaroon Helmi). Näillä kahdella riittikin vauhtia, mikä teki Enzolle tosi hyvää nyt, kun Isla on ollut vähän haluton leikkimään. Tosin loppujen lopuksi Enzo alkoi olla sitä mieltä, että kaikki vierailevat tytöthän tulevat vain yhtä tarkoitusta varten ;) Kuvat ovat pimeitä, mutta tunnelma niistä varmaan välittyy silti. Kiitos Annin omistajille, kun viitsitte ajella tänne asti ja nähdään taas :)






Lunta on täälläkin vihdoin riittävästi (toki mun puolesta saa tulla lisääkin, mun mielestä on tosi ihanaa, kun pitkästä aikaa täällä on kunnon talvi!!) ja tässä on meidän koiruudet omalla pihalla.






Ja "omassa"metsässä


Mini täytti 11 vuotta helmikuun 5. päivä ja täytyy myöntää, että tänä päivänä ei uskoisi, minkä mankelin läpi tuo tyttö meni viime keväänä... Siinä se nyt jammailee pussinsulkijan kanssa elämänsä innolla :) Tällä hetkellä Mini voi tosi hyvin, ja painokin on noussut jopa yli sen, mitä se oli ennen sairastumista. Viime kevät tuntuu olleen pelkkää pahaa unta ja olen todella tyytyväinen, että taistelimme sen läpi :)






Lauantaina meidät oli kutsuttu Vihtiin katsomaan Enzon siskon Iinan pentuja Isilon-kenneliin. Suuri kiitos Minnalle ja Jannelle, kun saatiin tulla sekä aivan ihanista tarjoiluista! Kyllä oli pöytä loihdittu täyteen kaikenlaisia ihania herkkuja :) Pennuthan tietysti olivat pääosassa ja kyllä ne olivatkin kauniita ja vahvoja! Ja vilkkaita ;)


"Minusta tulee isona vegaani"


Kari palluttaa vauvoja


"No kukas se tämä on??"


"Moi, mä oon Konna!"


Ja jottei olisi liikaa vapaa-aikaa ja tulisi nukuttua liikaa, niin sunnuntaiaamuna Enzo pääsi taas pitkästä aikaa lenkille isäni ja hänen Samu-koiransa kanssa. Samulla oli pienen vatsataudin jäljiltä vielä vauhti hiukan hukassa, mutta Enzo nautti ja niin nautin minäkin. Luminen, rauhallinen metsä ja olostaan nauttiva koira - voiko koiranomistaja muuta toivoa??
































Kun tulimme kotiin, otin vielä muutaman kuvan meidän talosta ja pihasta. Se on tuolla puiden takana ;)


Toisesta suunnasta näkyykin vähän


Pihaa




Islan kuulumisia sen verran, että Isla alkoi ontua n. viikko sitten. Soitin tietysti Islan tutkineelle eläinlääkärille, ja Isla on nyt ollut kipulääkekuurilla. Isla ontuu vasenta takajalkaa, eli juuri sitä, jossa on alkava nivelrikko. Lääkärin arvion mukaan siis nivelrikko etenee. Tyttö on kuitenkin nyt ollut iloinen, joten kai tämä tästä taas.

Huomenna mulla on suunnitelmissa mennä tutustumaan fysioterapiaan Myrtin ja Leenan kanssa, ja lauantaina on sitten se kauan odotettu päivä! Pääsemme katsomaan Enzon ja Lotan pentuja ensimmäistä kertaa :D Hitsit, että sitä on odotettu, mutta niin se vaan tämäkin loputtomalta tuntunut odotus päättyy :)

Happy Valentine's day!

Kiitos kaikille ihanille ystäville, jotka ovat meitä muistaneet :) Kiitos myös ihan postilaatikkoon tupsahtaneista korteista sekä tekstiviesteistä!!

Belunan kennel


Besaroon kennel


Piia ja pojat (Dusty Paw's kennel)


Galileon kennel


Hanna, Nana ja Mosse


Isilon kennel


Karhuahon kennel


Marja-Liisa ja pojat


Ja vielä Islan lapsetkin muistivat meitä :)

Tässä Onnin (Namupalan Boogie Woogie) vauhdikkaat terveiset!


ja Taavi (Namupalan Salta Rello) lähettää meille esimakua tulevasta ;) Ai, miten ne osaakin olla söpöjä kuvissa - "mitään pahaa ei voisi koskaan pieneen mieleeni edes tulla!" Taavi on emäntänsä mukaan ollut todella hyvä ystävä ja niinhän meille on ollut äitinsäkin :)

Kiitos kaikille ja erityiskiitos jälleen Islan lapsille - on todella ihanaa saada kuvia ja kuulumisia oman koiran jälkeläisistä!!

Lotan ja Enzon pennut ovat syntyneet :) Puppies are born :)

Loputtoman pitkältä tuntunut odotus ei sitten ollutkaan loputon vaan nyt se odottaminen vasta alkaa ;) Lotta on siis ahertanut pennut maailmaan ja komea katras sieltä tulikin! Keskiviikkoiltana Lotta näytti tältä ja voin hyvin kuvitella, että tyttö oli aika väsynyt olotilaansa.

Seemingly endless waiting was not so endless after all and now the real waiting is just beginning ;) Lotta has been busy giving birth to her puppies and a very handsome litter it is too! At Wednesday night Lotta was looking like this and you can only imagine how tired she must have been.




Helpotus alkoikin häämöttää iltamyöhällä, kun ensimmäinen poika oli tullut maailmaan

However, solution for her problem was already near and later that night the first little boy was born.


Seuraavaksi syntyi tyttö ja kolmas oli taas poika

Next there was a girl and then a boy again.


Ja sitten niitä putkahtikin vielä lisää - molempia sukupuolia

And then there were more from both genders.


Lopputuloksena 6 komeaa poikaa ja 5 kaunista tyttöä :)

The end result was 6 handsome boys and 5 beautiful girls :)







Lotta hoiti synnytyksen varsin esimerkillisesti, ja niin vilkas ja eläväinen kuin Lotta onkin, niin vauvat tyttö hoitaa rauhallisesti ja kärsivällisyydellä. Pennut olivat alusta asti hyvin vahvasti elämässä kiinni ja osasivat suunnistaa tissille etsimään ruokaa. Kaikki ovat kuulemma hyvin jänteviä ja hyvän kokoisiakin olivat syntyessään, 520-750 g. On tainnut Lotan masussa olla aikamoinen tungos... Pentujen painot ovat lähteneet heti nousemaan ja kaikki on siis enemmän kuin hyvin. Kyllä olikin tosi ihanaa heti eilen aamulla kuunnella puhelimen välityksellä tuoreen naakkalauman mielipiteiden ilmaisua :) Se oli itse asiassa niin ihanaa, että sitä piti kuunnella illalla vähän lisää ;) Taitaa puhelukulut nousta seuraavien viikkojen aikana...

Lotta handled the childbirth quite exemplary, and no matter how lively Lotta normally is, these puppies are receiving calm and patient care from her. From the very beginning her puppies have been very strong and they instantly knew where to head to get some milk. All of them are very sinewy and good sized too, weighing 520-750 grams (1,14-1,65 pounds). It must have been very crowded in her stomach before giving birth to them... The weight of the puppies began to rise from the very beginning so everything is more than well with them. It was so very nice to hear in the phone how this newborn litter expressed its opinions in the background :) So nice in fact, that I had to call and listen to it all over again in the evening ;) It is an educated guess that our phone bills will rise in the coming weeks...

Täällä tietysti odotetaan malttamattomina, että päästäisiin vauvoja tapaamaan ihan livenä, mutta ensin on Lotan (ja Arjan ja Harryn) aika tutustua tulokkaisiin kunnolla. Suuri, lämmin kiitos Arjalle, joka piti minut ajan tasalla läpi koko synnytyksen!! Työkaverin kanssa yhdessä jännitettiin - aina, kun puhelin piippasi tekstiviestiä, työkaveri kysyi heti "no, kumpi nyt tuli?" :D Toivomme pentulaatikkoon ja sen reunalle rutkasti voimia ja tsemppiä - toivottavasti kaikki jatkuukin yhtä hienosti kuin tähän asti on mennyt! Täällä ollaan - yllättäen - ihan onnesta soikeana :D

We of course are waiting impatiently to be able to see them with our own eyes, but first Lotta (and Arja and Harry too) needs to have time to get to know them better. A big, warm thank you for Arja for keeping me posted through the night as Lotta was giving birth to her puppies!! Together with my workmate we were quite nervously waiting for the next text message to arrive telling us next puppy had been born. She always asked me "which one is it this time, boy or girl?" :D We wish lots of strength and endurance to both inside and outside of the litter caring box - hopefully everything will continue to go as smoothly as possible! We are absolutely thrilled and happy about all this :D