Niitä iloisempia uutisia ja paljon kuvia :)

Osa kuvista on jo aika vanhoja, kun en ole kotona jaksanut niin pitkään koneella istua, että tänne olisin kuvia saanut ;) Mutta eipä nuo kohteet tuosta muuttuneet ole.

Someron näyttelyn jälkeen koirat saivat pitkästä aikaa herkutella oikein kunnon luilla. Olin tosin mokannut ja ostanut rustoluiden sijaan putkiluita ja ne ei meille oikein sovi, kun nämä ahmatit syövät kaiken... Pete ei ihan niin ahne ollut, ja se saakin sitten rouskutella loput putkiluut ja Islalle ja Enzolle tarjoillaan vaan rustoluita.

Enzo nautiskelee

Pete

Ja Isla

Lauantaina kävin tapaamassa "kummivauvojani" (olen ihan otettu tuosta tittelistä :) ) Belunan kennelissä ja samalla reissulla tapasin aivan ihan pikku-Mintun.

Minttu on Isilon-kennelin kasvatti viimeisimmästä pentueesta ja asustaa kasvattajiensa Minnan ja Jannen luona. Minttu oli kova tyttö pelaamaan jalkapalloa :)

Tarkkana pitää olla!

Mintun (ja Minnan ja Jannen) mukana oli myös ihana Viivi-lagotto, joka taas on Yestas-kennelin kasvatteja.

Ja ne kummivauvat... Kyllä olivat lapset kasvaneet ja kehittyneet huimasti. Löysinhän sieltä joukosta suosikkinikin (poika tietysti, kuinkas muutenkaan), vaikka kovin tasainen pentue näyttää olevan. Kyllä saavat Bella ja Aslan vielä olla ylpeitä lapsistaan :)

Se ei katso paikkaa, kun pieni koiravauva uuvahtaa

Näytän sulle kieltä!

Miks sä vaan nukut siinä?

Kiitos taas Arjalle ja Harrylle, ilta vierähti oikein mukavasti! Ja Minnaa ja Jannea oli myös kiva nähdä pitkästä aikaa :)

Kotiin tultuani otin vielä muutaman kuvan meidän kukkapenkistä, jossa on nyt päässeet tulppaanitkin kukkaan.

Alkavalle viikolle ei paljon suunnitelmia ole, olen kolme päivää vapaalla viikolla ja ne tulevat todella tarpeeseen! Keskiviikkona aion mennä tapaamaan pientä (liekö enää pieni) sakemannin alkua tai oikeastaan enemmänkin sen emäntää :) Ja lauantaina on sitten Rauman näyttely, johon Enzon kanssa taas suunnistetaan. Kivasti ilmoittauduttiin kaikkiin mahdollisiin alkukesän näyttelyihin, kun tarkoitus oli sitä kolmatta sertiä metsästää ;) Mutta haitanneeko tuo eikä me sitäpaitsi muutenkaan aiota näyttelyitä lopettaa, vaikka Enzo valioituikin. Saman verran käydään kuin tähänkin asti, se on kuitenkin meille ensisijaisesti hauska harrastus. Ja kun on hienon koiran kasvattajalta saanut, niin pitäähän sitä näytille viedä :)

Mutta tällaisia nyt meiltä, suunnistan kohta töistä kotiin. Illalla käymme Minille hakemassa pitkävaikutteisen kortisonipiikin, joka toivottavasti pitää yllä ruoka- ja juomahalua. Tajusin eilen aamulla, että Nutri-Plus geelihän menee mukavasti 5 ml:n ruiskuun... Sormet verillä olen Miniä pakkoruokkinut ja nyt vasta tajusin tämän... No, aina ei mene nallekarkit tasan ja parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan ;)